Workshop Ilulissat Kulturimut Illorsuanni 11 nov. 2009

Ilulissat Kulturimut Illorsuanni, Ilulissani ulloq 11. november 2009-mi nalunaaqutaq 09.00 kommunimeersunik innuttaasunillu ataatsimeeqateqarnermit imaqarniliaq

MISSINGIUT 15.11.09

Najuuttut: Claus Jensen (Ilulissat), Peter Olsen (Ilulissat), Finn Danielsen (Nordeco), Nette Levermann (APNN), Rudolf Fleischer (Uummannaq), Hans Nielsen (Qaarsut), Aksel Blytmann (KNAPK), Anthon Zeeb (Uummannaq), Jens Bagger (APNA), Martin Schiøtz (DINM), Fernando Ugarte (GN), Ove Rosbach (Ilulissat), Sâlerak Johansen (Ilulissat), Hans-Peder B. Christensen (Aasiaat), Ole Jerimiassen (Ilulissat), Martin Enghoff (Nordeco, imaqarniliortoq), Augustinus Olsen (Akunnaaq), Lars Olsen (Akunnaaq).

1. Tikilluaqqusineq
Finn Danielsen (FD) aamma Nette Levermann (NL) tikilluaqqusipput. Finnip suliniuteqarnermi pingaarnertut siunertat aaqqissuussaaneralu naatsumik nassuiarpai ataatsimiinnermilu siunerta¬rineqartoq oqaluttuaralugu.

2. Tunuliaqutaasut
Suliniuteqarnermut tunuliaqutaasut NL-imit saqqummiunneqarput. Suliniuteqarneq aallartinne¬qarpoq Namminersorlutik Oqartussat isumaqarmata najukkani isumalluutinik pisortat ingerlatsi¬neranni innuttaasut annertunerusumik peqataatinneqalernissaannut periarfissaqartoq taamatullu sumiiffinni assigiinngitsuni najugallit nakkutilliinerulernissaannut nunap inatsisaani tunngavissa¬qartoq. Periaaseq taamaattoq annertuunik periarfissartaqarpoq, suliniutigineqartullu misiligummik suliniutaapput, kingusinnerusukkut annertusineqarsinnaasut. NL-ip Namminersorlutik Oqartussat suliniummut soqutiginninnerat oqaluttuaraa.

3. Najukkani isumalluutinik nakkutilliinermut assersuutissat
Martin Enghoffip Filippineriniit assersuutissaq saqqummiuppaa. Amerlaqisunik oqaaseqartoqar¬tar¬poq, takusanillu allattuisoqartarnissaanut piniartut annertuumik tapersersuillutik, amerlaqisullu isu¬ma¬qatigaat piniartut paasissutissiissutigisartagaat pingaaruteqarluinnarmata. Misilittakkat nunar¬suup ilaanit allaneersut issittullu ilaanit allaneersut suliniummut ilanngutissallugit pingaaruteqarput. Sumiiffinnik aalajangersimasunik nakkutilliinernik Kalaallit Nunaanneersunik assersuutissat Finni¬mit saqqummiunneqarput, tuttunik kisitsisarnerit ajoraluartumik ingerlaqqinnginnissaannut tunnga¬sunik oqaaseqartarnernik tamanna kinguneqarluni. Qamuteralannik piniarniartarneq najukkanilu aalajangersimasuni killilersuisoqartarnissaanik pisariaqartitsineq, miternut tunngasut najukkanilu aalajangersimasuni isumalluutinik piginnittuusinnaaneq allarpaalussuillu oqallisigineqarput. Assi¬giin¬ngissutit annertuut pillugit isumaqatigiissutigineqartunut tunngapput najukkani suut pisortanit ingerlatsivigineqassasut aammalu qaffasinnerusumi pisortanit suut ingerlatassaassanersut.

Najukkani pinngortitamik nakkutilleeriaasissanut assersuut
Filippinerini sineriarujussuarmi inuit aalisarnermik piniarnermillu inuuniuteqarfigisaanni Filippi¬ne¬rini pinngortitami isumalluutinut oqartussaasut najukkani assigiinngitsuni kommunit inuillu tamak¬kunani najugallit suleqatigalugit sumiiffimmik tunngaveqarluni pinngortitamik nakkutilleeriaaseq atuutilersippaat. Ajornartorsiuterpassuit taamatut periaaseqarluni aaqqiiviginiarneqarput, ajor¬nar¬torsiutillu makkuupput.

• Tamaani najugalinnit naammagittaalliuutigineqartarpoq isumalluutit ilaat inuussutigisat ikiliartortut(aalisakkat ilaat, saaniluit imarmiut, puulukit nujuartat tuttuusallu),

• Uumasut ilaasa ulorianartorsiortitaasut ikiliartulersinnaanerannik aarlerineq (ilaatigut nattorallit ilaasa, kuukkooriarsuit, eqalussuit koraalillu aalisagaasa) taamatullu nassuerutigineqarmat oqartussaasut pissusiviusutigut periarfissaqanngitsut uumasut allanngoriartornerinut malinnaanissaminnut,

• Tamaani najugallit tunngavissaaleqinerat, tamaani isumalluutinik iluaquteqarsinnaatitaanerminnik aalajangiussinissaminnut.

Taamaammat najukkani pinngortitamik nakkutilleeriaaseq ineriartortinneqalerpoq. Sungiusarnikkut najukkani nakkutilliinissamut periaatsit ilisimaneqalerput aalajangiunneqarporlu najukkani allat¬taaviit najukkani takusanik allattuiffissat atorneqassasut, sumiiffinni isumalluutinik atuivallaar¬fiusunik (ivigartortitsivallaarnikkut nunamik nungujartortitsineq) akuttunngitsumik assiliisoqartas¬sasoq aalajangiunneqarpoq, aalajangiunneqarporlu najukkami sammisaqartussanik pilersitsi¬soqassasoq akuttunngitsunik ataatsimiittartussanik takusat uumasullu allanngorneri tamakkunun¬ngalu pissutaasut oqallisiginiarlugit. Ukiup sisamararterutikkaartumik ataasiarluni ataatsimiinnerni takusat tamakku najukkanilu nalilersuisarnerit oqallisigineqartarput, pinngortitami isumalluutinut oqartussaasuneersoq peqatigalugu, ataatsimiinnerit tamakku tunngavigalugit paasissutissanik ingerlatitseqqittartoq.

Pilertortumik tamatuma kinguneraa tamaani najugallit sumiiffinni aalajangersimasuni aalisarnissa¬minnut piniarnissaminnullu piginnaatitaaffimminnik akuerineqarnerat oqartussaasunillu taperser¬sor¬neqalernerat allaneersut isumalluutinik tamakkuninnga iluaquteqarnissaannut akuersiun¬naar¬lutik. Tamatumattaaq kinguneraa inatsisinik unioqqutitsilluni aalisarnerit piniariaatsillu ajornanngin¬nerusumik unitsinneqarsinnaalernerat. Tamaanilu najugalinnut sumiiffinni aalajangersimasuni aalisaqqusiunnaarsinnaaneq piniaqqusiunnaarsinnaanerlu isumaqarnerulerput. Tupaal¬lannar¬tumik pilertortumik (ukioq ataaseq qaangiummat) tamaanimiut nakkutilliineratigut takuneqar¬sinnaalerpoq aalisakkat pingaaruteqarnerpaat pissarsiviulluarnarnerulersut. Ukiualuillu ingerla¬reermata aammattaaq ajornarunnaarpoq puulukinik nujuartanik tuttuusanillu pisassat qaffan¬nissaat. Paasineqarportaaq saaniluit imarmiut amerlerianngitsut, taamaammallu manniinik katersinissaq unioqqutitsinertut isigineqaannartariaqartoq, tassami tamaani najugallit sissani man¬niliorfigisartagaanni immikkut ittumik nakkutilleeriaaseqalerput, manninnik tilligartoqan¬nginnias¬sammat. Tamaanissaaq najugallit takusartagaat oqartussaasunit atorneqartalerput, uumasut ulorianartorsiortitaasut pitsaanerusumik paasisaqarfigilernissaannut.

4. Sulinermi periaatsit
Periaasissat aalajangiunneqavinngillat ilimanarluinnarporli periaatsit makkua atorneqarsinnaassasut: (1) angallatit allattaavii, (2) assilisanik uppernarsaatissat, aamma (3) nakkutilliisoqatigiit. Periaa¬sissat tamaasa ataasiakkaarlugit sukumiisumik saqqummiunneqarput. Periaatsit atorneqarnissaannut ataatsimut isigalugu tapersersuisoqarpoq, pingaartumik soqutigineqarluinnarpoq uumasunik assigiin¬ngitsunik takusat pisarineqartut kisiisa pinnagit allattorneqartarnissaat. Amerlasuut isuma¬qar¬put taamaaliorneq peqassutsimik ilisimasaqarnerulersitsisinnaasoq taamatullu pisortat ingerlat¬sivigisinnaasaannik ilisimasaqarnerulersitsillunissaaq. Nunaqarfiit illoqarfiillu akornanni assigiin¬ngissutit assigiissutillu oqaaseqarfigineqarput. Aalisartarfiit piniartarfiillu assigiipput taamaammallu illoqarfiit peqataatinneqarnissaat pitsaanerpaassaaq. Tamanna isumaqatigiissutigineqarluinnarpoq. Alapernaarsuinissamut piffissaliussat pillugit oqaaseqartoqarpoq, ukiut arlallit ingerlaqqaar¬taria¬qarnerarlugu, aalisakkammi piniakkallu takkusimaartarnerat ukiumiit ukiumut allangorartoru¬jussuu¬sinnaasarmat. Nalunaaruteqartarnissamik allanillu malinninngitsunut kinguneqartitsisinnaaneq oqaa¬seqarfigineqartarpoq.

5. Innuttaasut qanoq ilillutik peqataassappat aamma kikkut peqataasinnaappat?
Nakkutilliinerup pisariitsuunissaa avaqqunneqarsinnaanngilaq peqataasullu ulluinnarni pisartunut ilanngutiinnarlugu taamaaliorsinnaasariaqarput, ilaatigut piniariarnerminnut aalisariarnerminnullu atatillugu. Innuttaasut peqataatinneqassapput soqutiginnittutut nalunaaruteqaannarlutik, takusa¬min¬nik allattuisarlutik ataatsimoorlutillu takuneqartartut oqallisigisarlugit tamakku isumalluutit allan¬ngo¬riartornerannut qanoq kinguneqassanersut isumalluutillu tamakku pisortanit ingerlatsivi¬gineqarnerannut tunngatilluguttaaq. Namminersorlutik Oqartussat peqataasut aningaasarsiassaannut akissaqanngillat. Nammineq piumassutsimik peqataasoqartassaaq. Peqataarusuttut isumalluutinik ilisimasaqartut angalaarajuttuusullu peqataasinnaapput. Piniartut peqataasut isumaqataalluinnarput akissarsiaqanngikkaluarlutittaaq peqataarusussinnaallutik.

6. Paasissutissat qanoq atorneqassappat?
Siullermik sallerpaatillugulu najukkani namminerni kisiannili aamma kommuninit Namminer¬sorlutik Oqartussanillu. Assigiinngitsunik annertussusilinnik uppernarsaasiisoqartarsinnaavoq alaper¬naar¬suinerup kingunerisinnaasaanik. Fernando Ugarte/ Pinngortitaleriffik, oqaaseqarpoq paasis¬sutissanik katersiniassagaanni aaqqissuussamik pilersaarusiortoqartariaqartoq, Pinngorti¬taleriffimmi ilisimatusartut paasissutissiissutit atorsinnaassappatigit. Taamatuttaaq arlaleriarluni oqaatigineqartarpoq paasissutissiissutit uppernarsarneqarsinnaanerat pingaaruteqarmat. Suliaq akilerneqartassanngilaq piniartunilli oqaatigineqarpoq pitsaanerusunik paasissutissiisarneq pisassiis¬sutit (najukkani tamanulluunniit tunngatillugu) qaffanneqarnerannik kinguneqarsinnaasoq, taman¬naluuna peqataajumallernermut ilapittuutaasoq. Isumaqatigiissutigineqarpoq taamatut periaaseqar¬nerup pisortat ingerlatsiviisa sulinissaannut paasissutissanik katersisarnermut piffissaq atorneqar¬tartoq sivikillisissinnaagaa. Piniartut oqaaseqarput isumaqataaffigigamikku paasissutissarpassuarnik katerseqataasinnaanertik tamatumanilu apeqqutaaginnassasoq sumiiffinni pineqartuni najugalinnit alapernaarsukkat upperiumaneqartassanersut – tassa annertunerusumik tatiginnittoqartariaqartoq. Alapernaarsuisarnerit aaqqissuussamik malitassaqartariaqarput ilaatigut taamaaliornikkut alaper¬naar¬suinerit tamakku tatiginarnerusarniassammata. Arfernut tunngasunik oqaaseqartoqarpoq alapernaarsuisoqartarnissaa pingaaruteqartoq taamatullu periaaseqarnerup Namminersorlutik Oqar¬tussanut paasissutissiissutitut atorneqartarnissaa pingaaruteqartoq, taakku sulinerminni paasissu¬tissat tamakku atortarniassammatigit paasisassallugulu assersuutigalugu sumi kisitsisoqartariaqar¬tas¬sanersoq pisortallu ingerlatsinerannut tunngatillugu sulissuteqartoqartariaqartassanersoq. Naalak¬kersuisoqarfimmiilli erseqqissarneqarpoq suliniuteqarnerup ukiuini siullerni arferit sammineqar¬navianngitsut, tamatumani pineqarmata uumasut najukkani isumaqatigiissutitigut pisortanit pitsaa¬nerusumik ingerlatsivigineqarsinnaasut. Erseqqissarneqarpoq ilisimasanik katersineq pingaa¬ruteqartoq piniarnerinnaanani alapernaarsuisarlunili.

7. Paasissutissat tatigisinnaassavagut?
Najukkani nakkutilleeriaatsini periarfissaqarpoq paasissutissat tamakkuninngaanneersut saneqquk¬ku¬mi¬naallisarneqarsinnaallutik, najukkamilu marloriaammik misissorneqartarlutik, periaatsit taa¬maalillutik pitsaanerulerniassammata takuneqarsinnaanngorlugu isumalluutit/ uumasut qanoq inner¬sut.

8. Suut anguneqassagamik?
Piniartut nunaqarfimmiut susoqarnissaajuna kissaatigigaat? Hans Nielsen Qaarsormiu qularuteqan¬ngi¬laq suliniummut ilaasinnaanissaminnut aamma nukissaqarluarlutik, maannakkorpiarli upperine¬qanngillat (tassa piniartut), allattuisalernissarli uppernarsaasersuisalernissarlu tusaaneqarneru¬ler¬nissamut periarfissaassapput. Jens Bagger Aqutsisoqarfimmeersoq oqaatigineqartunut akissute¬qarpoq, piniartut upperiumaneqartarmata, kisiannili paasissutissanik amigaateqartoqartarluni alaper¬naarsukkanut tunngavilersuutissanik, isumaqarpoq maannakkut suliniut tamatumunnga iluaqu¬taajumaartoq.

Lars Olsenip Akunnaameersup erseqqissarpaa pilersaarutit qilanaarigitik neriulluarfigalugillu, asser¬suu¬tigalugu isumaqarput uppernarsarsinnaalissagitsik timmissanut tunngatillugu oqartussaasut isum¬mertarnerannit pissutsit allaanerusut.

Piniartut arlallit Ilulissaneersut oqaatigaat saarulliit annertuumik killilersuiffigisaasut alapernaaser¬ne¬qarsinnaassasut isumaqaramimmi maannakkut amerlanerugallartillugit anginerugallartillugillu aalisartariaqaritik. Nerlerit piffissap eqqissisimatitsiviusup nalaani takkuttarput, piniartut taakku iluaqutigisinnaanerusariaqaraluarpaat. Amerlasaqaat pisarineqarsinnaanatillu piniartut ilaasa Ilulis¬sa¬neersut tamanna pissusissamisuunngitsutut isumaqarfigaat. Mitinut tunngatillugu piniartut ilaat isumaqarput piniagaanerat kingusippallaamik aallartittartoq. Najukkani aalajangersimasuni naju¬gallit ilisimasaasa atorneqalernissaat isumalluarfigaat, tamakkunanimi najugallit ilisimasarpas¬suaqarput atorneqanngiinnartunik.

Aasiaat eqqaannullu pisortap H.P. Christensenip saqqummiuppaa ukiuni arlaqaleqisuni kissaati¬gineqartarmat isumalluutinik uumassusilinnik najukkani assigiinngitsuni pitsaanerusumik nalunaar¬sui¬so¬qartalernissaa aamma isumalluutinik iluaquteqarnermi killilersuinerit najukkani ilisimasanik tunngaveqarnerusariaqarmata. Nalunaarsuinerit paasissutissiisarnerillu isumaat malillugu najukkani assigiinngitsuni pitsaanerusumik ilisimasaqalernissamut iluaqutaassapput. Najukkani ilisimasat annertusiartortillugit najukkani aaqqiissutissat annertusiartortassapput atuisullu paasinnilluarne¬ruleriartussallutik aammattaaq kinguaariinni tulliuttuni atuisussat tamakkununngalu ilaagujoq nunap sua tungaaniinneq apeqqutaalluni assigiinngitssutsinut paasinninnerulerneq. Taanna isumaqar¬portaaq suliniutinut illoqarfimmik peqataasoqartariaqartoq, atuisummi amerlaqisut illoqarfinni najugaqarmata Qeqertarsuullu Tunuani annertoorujussuarmi isumalluutinik atuisuullutik. Tamatuma pingaaruteqassusianut amerlasuut isumaqataapput.

Claus Jensen kommunimeersoq ilanngussivoq najukkani ilisimasat akuerineqarnissaannut atorne¬qar¬nissaannullu uppernarsaasiisarnerup pingaaruteqassusia upperigitsik, suliniummullu anner¬tuu¬mik qilanaarlutik. Pisat nalunaarutigineqartareerput alapernaarsukkanullu saniatigut immersuiffis¬sanik ajornanngitsumik suliaqartoqarsinnaavoq.

Piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisup Ole Jerimiassenip APNA-imeersup oqaatigaa angala¬nitik tamaasa nalunaarusiortarlutik, suut tamaasa allattortarlugit. Qularinngilluinnarpaa piniartut amerlasoorpassuarnik takusaqartassammata pisortat ingerlatsineranni sulianut pingaarutilinnut amerlaqisunut tunngavilersuutaalluarsinnaasunik. Isumaqarpoq takornariartitsisartut peqataasaria¬qartut. Isumaqarpoq piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisutut suliniummut suleqataalluarsin¬naallutik.

9. Uumasut sorliunissaannut aalajangiisuusussat
FD-p uumasut sorliunissaannut aalajangiinissamut tunngavissat saqqummiuppai. Ataatsimiinnermut peqataasunit uumasut siunnersuutigineqartut ukuupput: Tuttut (oqaatigineqartarmat piniagaanerat piujuartitsinissamik tunngaveqartariaqartoq), umimmaat, aqissit, ukallit, aalisakkat assigiinngitsut (aalisakkat assigiinngitsut tamakkerlugit). Arferit. Isumalluutit uumassusillit tamakkerlugit (isumalluutit uumassusillit iluaqutigineqartut tamaasa) ilanngunneqartariaqarput. Inerniliisoqarpoq alapernaarsuinermi aallaaviatigut uumasut tamaasa ilaatinneqartariaqartut kisiannili ilaat soquti¬gineqarnerusariaqarlutik. Paasissutissat sorliit najukkani soqutiginaateqarnersut assigiinnavian¬ngillat. Paasissutissat najukkani atorneqassapput toqqortarineqassallutillu. Ilisimasat pimoorunne¬qartariaqarput, aaqqissuussamik ilisimasat pigineqartariaqarput allanut ilisimatusarnermi nalunaar¬sukkanut ilanngunneqarsinnaanngorlugit. Pisortat ingerlatseriaasianni najukkani aalajangersimasuni pissutsit eqqaamaneqartariaqarput (assersuutigalugu sumiiffinnik aalajangersimasunik eqqissisi¬matitsinerit taamatullu piffissat eqqissisimatitsiviusut) iliuuserineqartullu najukkani aalajanger¬simasuni atuisunut piviusorsiortuunerusariaqarput. Iluaqutaassaarmi oqaloqatigiilluarnerusaraanni. . Suliniutigineqartunit tamakkuninnga paasissutissarilikkat pisortat ingerlatseriaasiisa naleqqussar¬neqarnissaannut iluaqutaassapput. Pisortat ingerlatseriaasiisa ilaannut najukkani aalajangersimasuni akuersissutaasarunnartut najukkani alapernaarsuinernik tapertaqartinneqartassapput (assersuu¬tiga¬lugu mannissarniartarnerit).

10. Kattuffiit suleqataanerat
GNI (Pinngortitaleriffik) erseqqissaavoq alapernaarsuisuummata isumaqaramillu pingaartumik najukkani aalajangersimasuni suliniutit pineqarlutik. Periaatsinut tunngatillugu GNI ilanngussi¬sar¬sinnaavoq. GNI immikkut uumasunut aalajangersimasunut tunngatillugu ilisimasanik ikiuuttar¬sinnaavoq maannakkuugallartorli GNI pisussaaffeqalerumanani, ilanngussisarnissaannut ilaatigut ilisimatusartut ataasiakkaat suliniummut suleqataajumassusiat apeqqutaasarumaarpoq.
KNAPK-p erseqqissarpaa soorunalimi peqataaniarlutik sutigullu tamatigut ikiuuttarumallutik. Paa¬sissutissanik ilaasortanut ingerlatitseqqittarnermikkut ikiuussinnaassapput.
Qaasuitsup Kommunia peqataatitaalu assigiinngitsuneersut suliniummut peqataarusupput ikiuuk¬kusullutillu inuiaqatigiinnummi taanna iluaqutaasussaammat, immaqalu isumalluutit uumassusillit piujuartitsinissamik tunngaveqarluni atugaalernissaannik kinguneqarsinnaalluni. Kommuni ilisima¬sanik tunniussisarluni ikiuussinnaavoq. Atorfillit suliniummut tassunga assut ammasumik pissuse¬qarniarput. Kommunimi inoqassaaq peqataarusussinnaasunik. Nunaqarfinni tamani kommunit allaf¬feqarput, tassa paasissutissiisarnermi attaveqaateqartoqarpoq inoqassallunilu suliassanut aalaja¬ngersimasunut peqataarusussinnaasunik. Kommunimi tamarmi inoqarpoq ilisimasanik nalunaar¬suilluni katersillunilu sulinermut peqataarusussinnaasunik. Nunaqarfiit tamarmik qarasaasiaqarput suliniuteqarnermilu qarasaasiami paasissutissanik atuisin¬naatitsiso¬qassaaq. Pingaaruteqassaaq qarasaasiani paasissutissaateqarfinni paasissutissanik pissaqarnissaq. Sumiiffiit paasineqar¬niariaraangata inuit aalajangersimasut taakkununnga orniguttarsinnaassapput peqataasinnaasut attaveqaataasinnaallutillu.

11. Nunaqarfinnik/illoqarfinnik toqqaaneq
FD-p nunaqarfinnik/ illoqarfinnik toqqaanissamut piumasaqaatit nassuiarpai. Ataatsimiinnermut peqataasut Akunnaameersut nalunaarutigaat namminneq nunaqarfitsillu ataatsimiinnermi paasis¬sutissiissutigineqartut tunngavigalugit suliniummut peqataajumalluinnarlutik. Taamatuttaaq ataatsi¬miinnermut peqataasut Qaarsuneersut nalunaarutigaat namminneq nunaqarfitsillu suliniummut peqataarusullutik, isumaqaramittaaq peqataanissartik pingaaruteqartoq tassa sumiiffik Qeqertarsuup Tunuata avataaniittoq sinniisuuffigigamikku. Taamatuttaaq ataatsimiinnermut peqataasut Ilulis¬saneersut nalunaarutigaat suliniummut peqataanissaminnut soqutiginnilluinnarlutik. Tamakku tunngavigalugit misiligummik suliniutissamut sumiiffiit taakku pingasut salliutitassatut toq¬qarneqarput.

Ataatsimiikkunnaarput sisamat qeqqata missaani.